test

Toiminnanohjauksen järjestelmät ja käytännöt ovat Suomessa kirjavia erilaisissa yrityksissä. Yhdet vannovat toisistaan erillisten järjestelmien nimeen, kun toisaalla mahdollisimman suurta kokonaiskuvaa yrityksestä hallitaan yhdellä järjestelmällä. Tässä artikkelissa kerromme, millaisia trendejä toiminnanohjauksessa on nähtävissä.

Suomalaisissa yrityksissä toiminnanohjaus ja liiketoiminnan digitalisaatio ovat vaihtelevilla tasoilla. On yrityksiä, joissa liiketoimintamalli on sähköisessä muodossa ja ERP-järjestelmää hyödynnetään tehokkaasti. Mutta on myös suuri joukko yrityksiä, joissa tilanne on toisenlainen.

Ympäri Suomen erilaisilla teollisuusalueilla yllättävän isojakin operaatioita pyöritetään edelleen niin, että järjestelmät ovat sähköisiä vasta laskuista eteenpäin. Toisaalta ERP saattaa olla hankittuna, mutta sitä ei käytetä tehokkaasti. Tilannekuva ei ole ajan tasalla, vaan data ja kirjaukset voivat olla päiviä tai jopa viikkoja vanhoja.

On myös yrityksiä, joilla digitalisaatio on hyvällä tasolla. Toisaalta saatetaan olla hyvin riippuvaisia järjestelmästä, ja jos se on pois käytöstä, toiminta pysähtyy. Se on ikävä puoli tässä. Toinen puoli on se, että jos tieto ei ole digitaalisessa muodossa, ollaan jäljessä.

Jos liiketoimintamalli ei ole vielä sähköisessä muodossa, on yritys auttamatta takamatkalla verrattuna kilpailijoihin. Nykypäivän yrityksissä tieto halutaan digitalisoida, jotta sitä on mahdollista hyödyntää monilla uusilla tavoilla.

Tekoäly analysoi tietoa – kunhan se on digitaalista

Tekoäly tulee mullistamaan monen muun osa-alueen ohella myös yritysten oman toiminnan analysoimisen. Tekoälyn tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin sen, että tieto on yrityksessä viety digitaaliseen muotoon ja tilannekuva on ajan tasalla.

Vihkoon kirjoitetut muistiinpanot tai viikon vanha tieto eivät riitä, eli perustan tulee ensin olla kunnossa ja digitalisaatio vietynä tiettyyn pisteeseen. Tulevaisuudessa tekoäly saattaa auttaa myös perustan luomisessa, mutta vielä kehityksessä ei olla niin pitkällä.

Kun tieto on digitaalista, tekoäly voi laskea erimerkiksi varaston optimointia, tuotannon reitityksiä tai melkein mitä tahansa.

Toiminnanohjausjärjestelmien eri suuntaukset Suomessa

Kun yrityksen liiketoimintamalli on saatettu sähköiseen muotoon, on aika pohtia, millainen toiminnanohjausjärjestelmä palvelee parhaiten tavoitteiden saavuttamista. Suomessa yritykset jakautuvat ainakin kolmeen erilaiseen koulukuntaan sen mukaan, kuinka hyvin ERP:ssä pystytään hyödyntämään yrityksessä käytössä olevien muiden hallinta- ja seurantajärjestelmien tarjoamaa tietoa.

Sovellusmaiset alustat

Tällaisissa yrityksissä toiminnanohjaus rakentuu sovellusmaisista alustoista, joita valitaan tietyn rungon ympärille. Useista pienistä sovelluksista rakennettu järjestelmä ei tarjoa yrityksen toiminnasta kovin kattavaa kokonaiskuvaa, sillä sovelluksia ei välttämättä edes yritetä integroida toisiinsa.

Vaikka sovellusmaiset alustat eivät ole kovin yleisiä, odottavat ihmiset nykyään muiltakin järjestelmiltä yhä enemmän sovellusten kaltaista helppokäyttöisyyttä.

Erilliset järjestelmät

Monissa suomalaisissa yrityksissä esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmä ja verkkokauppa ovat omia irrallisia järjestelmiään, ja niiden välillä on yksinkertainen rajapinta.

Toisistaan irralliset järjestelmät toimivat esimerkiksi kuluttajakaupassa, mutta B2B-kaupassa pohdittavaksi tulee, tarjotaanko asiakkaalle pelkkä tilauskanava, vai halutaanko näkyville myös muuta tietoa, kuten hinnoittelu, varastosaldot tai vaikka tuotantotilausten tilannekuva.

Mitä isompi yritys on kyseessä, sitä todennäköisemmin eri toiminnoille on omat järjestelmänsä. Isoilla yrityksillä on resursseja ja myös kykyä sekä hallinnoida montaa järjestelmää että käyttää ja kehittää järjestelmiä.

Yhtenäinen liiketoiminta-alusta

PK-sektorilla hyvin harvalla yrityksellä on mahdollisuuksia hallinnoida, käyttää ja kehittää montaa erilaista ja erillistä järjestelmää. Tällaisille yrityksille paras ratkaisu voi olla yhtenäinen liiketoiminta-alusta, jossa yhdellä järjestelmällä hallitaan mahdollisimman suurta kokonaiskuvaa yrityksestä.

Liiketoiminta-alusta tekee digitaalisen tilannekuvan ja mallintaa yrityksen liiketoimintamallin. Alustan päälle voidaan rakentaa myös sitä tukevia lisäjärjestelmiä.

Kuinka liiketoiminta-alusta vastaa trendeihin?

Suomalaisissa yrityksissä vallalla on erillisten järjestelmien käyttäminen. Me Oscarilla näemme asian toisin. Liiketoiminta-alustamme yhdistää monia erilaisia toimintoja, kuten tuotannonohjauksen, taloushallinnon ja varastonhallinnan. Liiketoiminta-alusta vastaa myös trendeihin, joita toiminnanohjauksessa on nähtävissä.

Tieto halutaan yrityksissä nykyään viedä digitaaliseen muotoon, ja sitä halutaan myös hyödyntää monin eri tavoin. Näin on nousussa myös tarve API-ohjelmointirajapinnoille. Pelkkä tiedonsiirtoautomatiikka ei kuitenkaan enää monille yrityksille riitä, vaan käyttöliittymät halutaan toimimaan aidosti oman järjestelmän säännöillä ja pelaamaan yhteen.

Myös verkkoliiketoiminta on tulossa mukaan sellaisillekin aloille, joissa sitä ei perinteisesti ole totuttu näkemään. Tällaisilla yrityksillä saattaa olla verkkosivuilla yhteystiedot ja joitakin referenssejä tehdyistä toteutuksista. Uskottavampaan lopputulokseen päästään kuitenkin, kun yritys pystyy avaamaan loppuasiakkaalle näkymän tuotannon tilauksiin ja kanavan päivittää tilauksia viimeisiin muutoksiin asti.

Liiketoiminta-alustan avulla on mahdollista hyödyntää tehokkaasti dataa asiakkaasta ja aikaisemmista myynneistä sekä niihin liittyvistä varaosista, laitteista ja dokumentaatiosta – siis kaikkea ERP:ssä kertynyttä dataa. Tämä mahdollistaa muun muassa asiakaskohtaiset hinnoittelumallit ja tilannekuvan avaamisen asiakkaalle.

Yksi iso suuntaus on myös taloushallinnon ulkoistaminen. Taloushallinnon palveluprosessit hankitaan yrityksen ulkopuolelta, mikä tarkoittaa sitä, että yleensä järjestelmäkin tulee muualta. Tällöin laskujen käsittely on eri järjestelmässä kuin operatiivinen toiminta. Liiketoiminta-alustassa taas kirjanpito toimii yhteen operatiivisen toiminnan kanssa, kun molemmilla on sama näkyvyys.

Oscarin liiketoiminta-alusta on suunniteltu erityisesti pk-yritysten tarpeisiin. Olemme joustava kumppani ja vaalimme tilanteisiin muokkautumisen ja muutoksiin reagoimisen periaatteita. Sinun ei tarvitse keksiä itse sopivaa toimintamallia – me teemme sen puolestasi mukautuen ja ymmärtäen toimialaasi.

Ota yhteyttä kokeneisiin asiantuntijoihimme, ja suunnitellaan yhdessä yrityksesi tarpeisiin sopiva kokonaisuus.

Markku Virtanen,
Toimitusjohtaja, Oscar Software Oy